Kytäjällä maamiesseuran perustaminen tuli ajankohtaiseksi sodan jälkeen, kun kylään syntyi siirtoväen asuttamisen myötä lukuisia uusia tiloja. Uuden kotikonnun saaneet karjalaiset olivat aloitteellisia yhdistyksen luomisessa, ja perustava kokous pidettiin Toivo Kuparisen talossa 24.4.1949. Ammattitaidon kohottamiseksi järjestettiin neuvontaa ja kursseja viljelystä, kotieläintaloudesta, metsänhoidosta ja kotitaloudesta. Virkistystä ja yhdessä viihtymistä tarjosivat monet retket ja juhlien järjestäminen.

Maamiesseuran oman talon rakentaminen oli tarpeellinen ja merkittävä aikaansaannos. Siitä tulikin seuran toimintojen keskipiste. Sinne kokoonnuttiin opiskelun, juhlien ja urheilun merkeissä. Keittiössä ahkeroivat emännät hoitamassa pitopalvelua. Iltamat ja 60-luvulla jopa levytanssit vetivät yleisöä. Peurapäivistä kehittyi traditio metsämiehille, ja talvisin monet hiihtotapahtumat houkuttivat osallistujia ladulle.

Talon historia

Oman talon aikaansaaminen oli seuran perustajan Vilhelm Laitisen tavoitteena alusta lähtien. Veikko Saukkonen ja Vilhelm Laitinen saivat kokouksessa 2.5.1949 tehtäväkseen tontin ostamisen.
Seuratalon tontiksi lunastettiin Kytäjän Kartanon maista entisen Pietilän torpan paikka läheltä kirkkoa.

Maapirtti valmistui vuonna 1953. Rakentaminen suoritettiin talkoovoimin, ja työtä johtivat ammattimiehinä Israel ja Mikko Jääskeläinen. Rakennuksen suunnitteli Väinö Siikonen Uudenmaan Maanviljelysseuran Rakennustoimistosta Väinö Vähäkallion ohjaamana.

Seurantalon nimestä järjestettiin vuonna 1953 kilpailu, jonka palkintona oli yhden vuoden kestävä vapaa sisäänpääsy maamiesseuran tilaisuuksiin. Kilpailun voitti Lauttavahmaan isäntä Hugo Nummelin ehdotuksellaan ”Maapirtti”.